Seurakuntavaalit 2026

Seurakuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein. Marraskuun 2026 vaaleissa valitaan luottamushenkilöt nelivuotiskaudeksi 2027-2030 Iin seurakunnan kirkkovaltuustoon. 

Kirkkovaltuusto päättää paikallisesti seurakunnan toimintaan, henkilöstöön ja talouteen liittyvistä asioista. Seurakuntalaisille tämä tuo erinomaisen mahdollisuuden vaikuttaa seurakunnan työhön omassa lähiympäristössä. Seurakunnan luottamushenkilöt vaikuttavat osaltaan laajemminkin siihen, millainen on kirkon tulevaisuus.

Vuoden 2026 seurakuntavaalien tärkeät päivämäärät

Ehdokasasettelu päättyy tiistaina 15.9.2026 klo 16.

Ennakko- ja kotiäänestys ti 3.11.-la 7.11.

Vaalipäivä sunnuntai 15.11.

Seurakuntavaaleissa voi äänestää seurakunnan jäsen, joka täyttää 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä.

Ehdokkuus

Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka

  • on täyttänyt 18 vuotta vaalipäivään 15.11.2026  mennessä
  • antaa kirjallisen suostumuksen ehdokkaaksi asettumisesta
  • on kristillisestä vakaumuksestaan tunnettu ja
  • ei ole vajaavaltainen.

Kristillisestä vakaumuksesta tunnettu -ilmaisu kertoo siitä, että henkilö kuuluu kirkkoon ja on sitoutunut rakentamaan yhteisön tulevaisuutta. Kristillinen vakaumus ilmenee kullakin ihmisellä omalla tavallaan.

Vajaavaltaisuus tarkoittaa Suomessa oikeudellista asemaa, jossa henkilöllä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta itse hallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia. Vajaavaltainen ihminen on alle 18-vuotias henkilö tai täysi-ikäinen henkilöä, joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Ehdokas ei voi olla oman seurakunnan viranhaltija tai työntekijä.

Ehdokasasettelu

Ehdokasasettelu seurakuntavaaleissa alkaa viimeistään elokuussa ja päättyy tiistaina 15.9.2026 klo 16. Ehdokasasettelua edeltää kevään ja kesän aikana kiihtyvä ehdokasrekrytointi, jolloin perustetaan valitsijayhdistyksiä ja jotka rekrytoivat ehdokkaita listoilleen.

Jotta voit asettua ehdolle, pitää olla jonkin valitsijayhdistyksen jäsen. Ehdokkaaksi haluava voi liittyä jo perustettuun valitsijayhdistykseen tai perustaa uuden valitsijayhdistyksen.

Valitsijayhdistyksen perustaminen

  1. Kerää vähintään 10 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä perustajajäseniksi.
  2. Laadi perustamisasiakirja. Perustamisasiakirjoja saa myöhemmin alkukesästä seurakuntatoimistosta tai tulostamalla niitä itse verkosta.
  3. Nimeä asiamies ja varamies perustajajäsenten joukosta.
  4. Laadi ehdokaslista, jossa on valitsijayhdistyksen nimeämät ehdokkaat.
  5. Toimita asiakirjat seurakunnan ilmoittamaan paikkaan määräaikaan mennessä.
  6. Perustamisasiakirjassa painotetaan, että yhdistyksen nimi ei saa olla sopimaton tai harhaanjohtava, ja perustamiseen vaaditaan nimenomaan vähintään kymmenen äänioikeutettua jäsentä.

Äänestäminen

Seurakuntavaaleissa voi äänestää jokainen evankelis‑luterilaisen kirkon jäsen, joka täyttää viimeistään vaalipäivänä15.11.2026  16 vuotta.  Äänioikeus käytetään siinä seurakunnassa, jonka jäsen äänestäjä on viimeistään 15.8.2026. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa Suomessa, mutta ääni annetaan oman seurakunnan ehdokkaalle. Vaalipäivänä äänestetään oman seurakunnan äänestyspaikassa. 

 

 

 

Luottamushenkilön tehtävät

Luottamushenkilöksi valitulla henkilöllä on tärkeä rooli seurakuntien määrärahoja, virkoja, seurakuntalaisia ja tilankäyttöä koskevissa päätöksissä. Seurakuntien luottamushenkilöiden tulisi edustaa laajasti koko jäsenistöä; kirkon ovet ovat avoinna erilaisille mielipiteille.

Luottamushenkilö

  • edustaa seurakuntalaisia ja luo julkisuudessa kuvaa kirkosta
  • antaa osaamisensa seurakunnan käyttöön
  • ideoi ja kehittää
  • tukee seurakunnan työntekijöitä työssään

Päättäjänä voi vaikuttaa

  • seurakunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun
  • kiinteistöjen rakentamiseen ja korjaamiseen
  • työntekijävalintoihin sekä virkojen ja tehtävien sisältöihin
  • seurakunnan muiden luottamushenkilöiden kuten kirkkoneuvoston ja johtokuntien jäsenten valintaan
  • seurakunnan yhteistyöhön muiden seurakuntien, kunnan ja järjestöjen kanssa
  • seurakunnan sisäiseen ja julkiseen viestintään
  • kirkollisverojen, rahojen ja resurssien käyttöön
  • seurakuntatyön kehittämiseen ja painopisteiden valintaan
  • kirkolliskokousedustajien, hiippakuntavaltuutettujen ja piispan valintaan